Lähdettiin aamulla kahdeksan jälkeen juna-asemalle. Tuttuun tyyliin saatiin reput pakattua vasta aamulla valmiiksi, eikä voi vielä mennä takuuseen siitä ettei jotain unohtunut matkasta. Juna tuli ajoissa ja ehdittiin lentoasemalle jo hyvissä ajoin ennen yhtä. Annea jännitti sen verran että piti lentoaseman baarissa käydä ottamassa muutamat jääkermaisterit pahimpaan jännitykseen.
Lentokone ei ollut niitä suurimpia, mutta sattui hyvä tuuri ja saatiin paikat exit-kyltin vierestä. Jalkatilaa oli vaikka muille jakaa. Muutenkin Turkish airlines esiintyi edukseen. Ruoat oli oikeasti ihan hyviä ja tarjoilu pelasi. Kaikki tarjoilu oli ilmaista, josta ainakin Finnair voisi ottaa mallia. Suositellaan kaikille ko. lentoyhtiötä. Nousut ja laskut menivät täysin ilman ylimääräisiä pomppuja eikä meikäläistäkään hirveemmin jännittänyt.
Otettiin taksi lentoasemalta hotellille ja pienen puhelinkonsultaation jälkeen taksikuskille selvisi missä meidän hotelli on. Matka kesti ehkä 20 minuuttia ja maksoi n. 27 euroa (60 paikallista rahaa). Hinnat tuntuisivat ainakin taksin osalta olevan n. Suomen vastaavissa. Hotelli on tosi pieni, mutta ihan siisti. Annen mielestä talo muistuttaa hieman Psyko- elokuvasta tuttua Norman Batesin kartanoa…. Ainoa hieman häiritsevä seikka hotellissa, tai oikeestaan sen vieraissa on naapurissa majoittuva pikkulapsi joka pitää melkoista mekkalaa. Toivotaa ettei moinen jatku yöllä. Niin ja tietysti nämä islamin uskoisten rukouskutsut ovat raikaneet parin tunnin välein. Rukouskutsun huudosta tulee mieleen mies jonka jalkojen välistä puristetaan lujasti 🙂
Hotellimme sijainti on mitä mainioin. Aivan muutaman kymmenen metrin päähän sattui sininen moskeija ja hagia sofia sekä kapkapi- palatsi. Varattiin jo huomiseksi kiertoajolu, mikä pitää sisältää nuo ja vielä BOnd- elokuvastakin tutun maailman suurimman basaarin.
Turkkilainen kepappikin on nyt maistettu ja oli miusta ihan hyvää. Annen ei tykännyt niin paljon kun yksi kulkukissa joka yritti ryöstää Annen annoksen. Kulkukoiria- ja kissoja tuntuu olevan tosi paljon joka puolella. Jos Äiskä lukee tätä niin tiedoksi ettei olla tuomassa yhtään mukana 🙂
Ei myö mittää kuvia osata tänne laittaa. Tai osattas jos saatas ne muistikortilta koneelle. Pittää huomenna ostaa piuha kameran ja tietokoneen väliin, jos semmonen Saigonista löytys. T: Jarkko ja Anne
Höh, miu eka kommentti ei näköjää tullut perille ollenkaa :).No ei se mittää ;). Annelle tiadoks et niit kulkukissoi ja koirii tepastelee mones maassa, mut olipa hassu yksilö jos ruuat lähtee pöydästä. Annella taas miälikuvitus näköjää laukkaa ku kaikenlaista kauhukartanoa näkyy joka puolella.Ehkä se teidän mökkikummitus vaanii teitä :))). Ja kuvia kehiin, kansa vaatii. Terkuin Heli keskimmäinen siskoista 🙂
Heippa Murut!
Jarkko (huom!nimi oikein ;D ) on kyllä ilmiömäinen kirjoittaja..oikein kirjailija ainesta,heräsi mielenkiinto lukea tätä blogia 🙂 kiva etä ootte nauttineet tähänastisista,täällä kateellisena odotellaan lisää kuulumisia!mukavaa reissua!
Terkkuja nilviäisiltä 😀
hienoa, että ainakin Turkkiin asti ootte päässy 😀 ja vieläpä well and alive! komppaan Anttia, että valokuvia!!!! hieno humoristinen ote sulla Jarkko tohon kirjottamiseen, keep that!!! hali sulle ja PUS Annelle! take care <3
yleisö vaatii kuvia! instagram puhelimeen tai sit tänne 🙂